Periikö leski?

Yleisin harhaluulo, johon törmäämme perintöasioihin liittyen, on käsitys siitä, että leski perii. Pääsääntöisesti ajatus tuntuu olevan se, että leski saa puolet vainajan perinnöstä ja toinen puoli jaetaan rintaperillisten (=lasten) kesken. Näin ei kuitenkaan ole. Jos perittävällä on rintaperillisiä, leski perii ainoastaan, jos näin on määrätty testamentissa.

Harhaluulo johtuu käsityksemme mukaisesti siitä, että ihmisillä menevät sekaisin termit perintö ja tasinko. Mikäli perittävän ja lesken välillä kaikki omaisuus on avio-oikeuden alaista, pääsääntöisesti omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Kyseessä ei ole perintö, vaan tilien tasaus avio-oikeuden nojalla eli tasinko. Leski voi saada tasinkoa, mikäli hänen omaisuutensa on pienempi kuin edesmenneen puolison omaisuus. Tasinko vähentää näin rintaperillisten perintöä. Jos leski on ollut aviopuolisoista varakkaampi, ei hänellä ole oikeutta tasinkoon. Hän voi päättää, antaako hän tasinkoa kuolinpesälle, vai pitääkö hän oman omaisuutensa kokonaisuudessaan. Tasingon maksaminen tai sen vastaanottaminen vaikuttavat luonnollisesti perillisten maksamiin perintöveroihin. Tasinkoasiat ovat yleensä neuvoteltavissa. Käymme vaihtoehdot aina läpi asiakkaidemme kanssa ja kerromme, mikä mielestämme olisi heidän kannaltaan järkevää.

Jos perittävällä ei ole rintaperillisiä, leski perii kaiken, ellei testamentti määrää toisin. Leskelle tulee tällöin täysi omistusoikeus ensin kuolleen puolison omaisuuteen, mutta ei valtaa määrätä kyseisestä omaisuudesta omalla testamentilla. Lesken kuoltua omaisuus jaetaan lesken perikunnan ja ensin kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken. Toissijaisia perillisiä ovat ne ensin kuolleen puolison sukulaiset, jotka olisivat perineet hänet, jos hän ei olisi kuollessaan ollut naimisissa.