Edunvalvontavaltakirjat

Edunvalvontavaltakirja on asiakirja, joka meillä kaikilla pitäisi olla tehtynä. Siinä määritellään, kuka hoitaa valtuutuksen antaneen henkilön asioita, kun hän ei enää itse kykene niitä hoitamaan esimerkiksi sairauden, onnettomuuden tai muun toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi. Edunvalvontavaltakirjasta käy ilmi valtuuttaja ja valtuutettu, asiat joita valtuutus koskee sekä määräys, milloin valtuutus tulee voimaan.

Jotta vältytään ikäviltä tilanteilta, on tärkeää, että edunvalvontavaltakirja yksilöidään tapauskohtaisesti. Perusmuotoiset edunvalvontavaltakirjat vastaavat harvoin todellisia tarpeita, mutta nekin ovat parempia kuin ei valtakirjaa ollenkaan. Pyrimme aina siihen, että edunvalvojan toiminta olisi mahdollisimman sujuvaa, joustavaa ja kaiken kattavaa. 

Varsinaisen valtuutetun lisäksi edunvalvontavaltakirjaan kirjataan usein myös vara- ja toissijaisia valtuutettuja, jotka ottavat valtuutetun tehtävät hoitaakseen siinä tapauksessa, jos varsinainen valtuutettu tulee joko pysyvästi tai tilapäisesti estyneeksi hoitamaan tehtäväänsä tai ei ota tehtävää vastaan. Toisinaan valtakirjoihin määritellään myös perheen ulkopuolinen valtuutettu, joka tarvittaessa hoitaa niitä asioita, joita valtuutetut ovat jäävejä hoitamaan. 

Edunvalvontavaltakirjassa määritellään henkilöä koskevia sekä taloudellisten asioiden hoitamista, kuten pankkiasiointi ja muu omaisuus. Esimerkiksi kiinteistöihin liittyvien asioiden järjesteleminen ilman erillistä mainintaa on vaikeaa ja joissain tapauksissa mahdotonta. Oman lisänsä tuovat lahjakirjojen, testamenttien tai muiden sopimusten nojalla pidätetyt hallintaoikeudet.

Edunvalvontavaltakirjalla pystytään mahdollistamaan omaisuuden siirtoa seuraaville sukupolville ennakoivasti ja verotuksellisesti järkevästi. Usein niissä määritellään myös valtuutettujen keskinäisiä suhteita ja kevennetään raportointivelvollisuutta holhoustoimiviranomaisille.

Edunvalvontavaltakirja on virallinen asiakirja, joka on tehtävä kirjallisesti ja allekirjoitettava henkilökohtaisesti kahden todistajan läsnä ollessa. Käymme ensikeskustelun puhelimitse tai kasvokkain, jonka jälkeen laadimme asiakkaallemme hänen elämäntilanteeseensa oikeanlaisen edunvalvontavaltakirjan. Kun valtakirja on valmis, tapaamme joko toimistollamme (Salossa tai Perniössä), tai mikäli asiakkaan on vaikea tulla meitä tapaamaan, tulemme asiakkaan kotiin, sairaalaan tai palvelutaloon. 

Valtuuttajan täytyy olla oikeustoimikelpoinen edunvalvontavaltakirjaa laadittaessa ja hänen täytyy ymmärtää asiakirjan sisältö. Valtakirjan tekemistä ei siten kannata siirtää tulevaisuuteen, vaan se kannattaa tehdä nyt. Oikeustoimikelpoisuuden vievä onnettomuus, sairaskohtaus tms. saattaa tapahtua milloin vain ja kenelle vain, ikään ja kuntoon katsomatta.   

Kun lääkäri toteaa, että henkilö ei enää kykene huolehtimaan omista asioistaan, toimitetaan lääkärin lausunto ja laadittu edunvalvontavaltakirja Digi- ja väestötietovirastoon (entinen Maistraatti), missä hakemus otetaan käsittelyyn. Käsittelyaika on yleensä muutamia kuukausia. Mikäli edunvalvontavaltakirjaa ei ole tehty, määrätään edunvalvojaksi pääsääntöisesti kaupungin yleinen edunvalvoja. 

Olethan yhteydessä, niin laaditaan juuri sinulle oikeanlainen edunvalvontavaltakirja.