Ositukset ja perinnönjaot

Mikäli vainaja on ollut naimisissa ja aviopuolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, on ennen perinnönjakoa toimitettava ositus. Ositustoimituksessa vainajan ja hänen puolisonsa omaisuuserät luetellaan, lasketaan ja päätetään mitkä omaisuuserät kuuluvat leskelle ja mitkä kuuluvat kuolinpesälle. Omaisuuseriä voidaan siirtää osituksessa puolisolta toiselle sen mukaan, mikä on lesken ja kuolinpesän tilanne huomioiden järkevää. Esimerkiksi kuolinpesän nimiin rekisteröity auto voidaan siirtää osituksessa lesken nimiin ja vastaavasti tilivaroja leskeltä kuolinpesälle. 

Tasinkoa maksetaan varakkaammalta osapuolelta vähempivaraiselle siten, että omaisuuserät ovat osituksen jälkeen tasan. Vaihtoehtoisesti leski voi päättää, ettei ota tasinkoa vastaan tai ettei hän anna tasinkoa kuolinpesälle. Mikäli leski on varakkaampi ja hänen tulevassa kuolinpesässään on eri osakkaat kuin ensin kuolleen puolison kuolinpesässä ja hän haluaa säilyttää varansa omalla suvullaan, on tärkeää tehdä ositus lesken eläessä. Muutoin tilit tasataan lesken kuoltua ja osa hänen omaisuudestaan siirtyy ensin kuolleen puolison kuolinpesään. Jos ositusta ei ole toimitettu lesken eläessä, tulee se toimittaa lesken jälkeen, mikäli ensin kuolleen puolison ja jälkeen eläneen puolison kuolinpesissä on eri osakkaat. 

Kun ositus on tehty ja siten kuolinpesän varat ovat tiedossa, voidaan suorittaa perinnönjako. Perinnönjaossa omaisuus siirretään kuolinpesältä perillisille ja kun kuolinpesä on tullut kokonaisuudessaan jaetuksi, sen voi lopettaa. Toimitamme ositus- ja jakokirjat verottajalle sekä asiointipankkeihin. Hoidamme perinnönjaon yhteydessä omaisten puolesta usein myös kiinteistöjen lainhuudatukset ja asuinhuoneistojen omistusoikeuden rekisteröinnit huoneistotietojärjestelmään.

Suosittelemme, ettei kuolinpesiä jätetä vuosiksi jakamatta, jollei siihen ole erityistä syytä. Asioiden hoitaminen monimutkaistuu, kun aikaa kuluu ja kuolinpesien osakkaat menehtyvät ja kuolinpesiin tulee siten lisää osakkaita.